Työyhteisön sosiaalisen median käyttö

Sosiaalisen median lainsäädäntö

Somea varten ei ole olemassa omaa erityislainsäädäntöä, koska Suomen laki ei tunne edes koko sanaa: sosiaalinen media. Some viestintään sovelletaan kuitenkin olemassa olevaa lainsäädäntöä, kuten ”kuluttajasuojalakia, lakia sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa, henkilötietolakia, sähköisen viestinnän tietosuojalakia, tekijänoikeuslakia, tavaramerkkilakia, työsopimuslakia ja rikoslakia".

Työnantajat/yrityksien edustaja ovat yleensä kiinnostuneita mahdollisen työnhakijan taustoista ja vaikka työnantaja täytyy kerätä tietoa ensisijaisesti työnhakijalta, kuitenkin työnantaja päätyy yleisesti hakemaan tietoa somesta. Lain mukaan (laki yksityisyyden suojasta työelämässä 4 §) työnantajan täytyisi hankkia työntekijän suostumus, jos kerää henkilötietoja muualta kuin työntekijältään suoraan. Muistettavaa on myös se seikka, että internetistä/somesta hankittu tieto ei aina ole paikkansa pitävää, joten työntekijän on saatava mahdollisuus myös oikaista tietoja.

Pitäisikö työyhteisöllä olla sosiaalisen median käytölle pelisäännöt?

Elämme sosiaalisen median aikakautta, joka on jo arkipäivää myös työpaikoilla. Väistämättä työpaikoille tulevat niin uudet viestintäkanavat että -välineet ja sosiaalisen median suosion mukana kasvaa myös tarve työyhteisön sosiaalisen median pelisäännöille. Vielä kuitenkin useilta työpaikoilta puuttuvat kokonaan sosiaalisen median pelisäännöt. Pelisäännöt tarvitaan, koska epätietoisuus voi kuormittaa työntekijää suuresti, hankaloittaa niin ajanhallintaa että aiheuttaa henkistä taakkaa.

Sosiaalisen median pelisäännöt työyhteisössä

Löyisin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sosiaalisen median ohjeen, jonka otin tarkasteluun. Pohditaanpa pelisääntöjen keskeisintä viestiä, kenen vastuulla näiden laatiminen on ja mitä niissä tulisi olla.

Somea hyödynnetään sairaanhoitopiirissä. Julkinen verkkoviestintä on tarkoitettu sairaanhoitopiirin toiminnasta kiinnostuneelle väestölle ja voidaan käyttää rekrytointimarkkinoinnissa. Työntekijöiden keskuudessa viestintään käytetään esim. ekstranettiä. Sairaanhoitopiiri saa somesta monenlaisia hyötyjä. Some lisää sairaanhoitopiirin palveluiden ja osaajien näkyvyyttä, tarjoaa mahdollisuuksia vuorovaikutteiseen ja monipuoliseen viestintään, kuten myös palautteen saamiseen. Some tarjoaa lisäksi matalamman kynnyksen jakaa helposti kiinnostavaa sisältöä kustannustehokkaasti suoraan väestölle. Samalla some voi parhaillaan tukea uusien toimintamallien kehittämistä, viestinnän tehostamista ja koko toiminnan kehittymistä sekä maineen hallintaa. Siis some voi tuoda paljon erilaista hyötyä sairaanhoitopiirille.

Työntekijöitä kannustetaan jopa verkostoitumaan ja käyttämään eri medioita tuomalla esille asiantuntemustaan. Kuitenkin työntekijän on osattava erottaa toimiiko yksityishenkilönä vai työnantajan, -yhteisön tai ammattikunnan edustajana. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on koonnut ohjeet sosiaalisen median käytöstä. Ohjeiden keskeisimmät asiat ovat:

Toiminnan julkisuus

• Sosiaalisessa mediassa jaettuun sisältöön tulee aina suhtautua siten kuin se olisi täysin julkista.

Salassapitovelvollisuus ja eettiset ohjeet

• Sosiaalisessa mediassa toimiminen edellyttää työtehtäviin liittyvien salassapitovelvollisuuden, asiallisen käyttäytymis- ja vuorovaikutustavan sekä sairaanhoitopiirin eettisten periaatteiden ja ammattialojen eettisten ohjeiden noudattamista.

Työajan ja -välineiden käyttö

• Työajalla ja työvälineillä voit käyttää sosiaalista mediaa, mikäli se liittyy työtehtävien hoitamiseen. Omien laitteiden (esim. puhelinten ja tablettitietokoneiden) käyttäminen työtehtävien aikana on sallittu silloin, kun siihen on erityinen syy. Kaikkien matkapuhelinten ja matkapuhelinverkkoa hyödyntävien laitteiden käyttö on sairaaloissa edelleen rajoitettua, sillä ne saattavat aiheuttaa haittaa potilashoidossa käytettäville laitteille.

Tietoturva

• Verkosta ladattu tai suoratoistettava materiaali, kuten televisio-ohjelmien ja videoiden katselu, kuormittaa sairaanhoitopiirin verkkoa ja se voi hidastaa tai pahimmillaan estää muiden tietojärjestelmien, kuten potilastietojärjestelmien käyttöä. Sosiaalisen median palvelujen käyttö on tietoturvariski, eikä niissä olevien linkkien turvallisuudesta ole takeita. Älä avaa linkkejä, joiden sisällöstä sinulla ei ole varmuutta. Sosiaalisen median palveluihin ei saa rekisteröityä eikä kirjautua työnantajan sähköpostiosoitteella, muuten kuin työtehtävien hoitamiseksi. Sosiaalisen median heikon tietoturvan vuoksi palveluihin ei saa perustaa työyhteisön työhön liittyviä suljettuja ryhmiä.

Tekijänoikeudet

• Sairaalassa ja työyksiköissä kuvaaminen on pääsääntöisesti rajoitettua, joten ei voi ottaa vapaasti työpaikalta kuvia ja jakaa niitä verkossa. Epäselvissä tilanteissa otettava yhteyttä viestintäyksikköön.

Toiminta vapaa-aikana

• Työnantajasta ja työyhteisöstä on puhuttava asiallisesti ja noudatettava salassapitovelvollisuutta. Mikäli ilmoitat työnantajasi sosiaalisen median palveluissa, on syytä huomioida, että edustat silloin sairaanhoitopiiriä vähintään epävirallisesti.

Keskusteluun osallistuminen

• Sairaanhoitopiirin nimissä julkiseen keskusteluun verkossa osallistuu viestintä palvelut tai erikseen sovittava asiantuntija. Voit osallistua työntekijänä julkiseen keskusteluun, mikäli se kuuluu työtehtäviisi. Vapaa-ajallaan jokainen työntekijä voi osallistua sairaanhoitopiiriin liittyvään julkiseen keskusteluun yleisellä tasolla. Henkilöön liittyviä kommentteja on syytä välttää. Kysyttävä aina työkavereilta etukäteen lupa, jos käyttää tai jakaa heihin liittyvää tietoa verkossa.

Väärinkäytöksiin puuttuminen

• Jokainen vastaa omasta toiminnastaan sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisessa mediassa jaettua sisältöä voidaan käyttää todistusaineistona ristiriitatilanteissa ja poliisitutkinnassa voidaan selvittää yksityisiksi rajattuja tietoja ja nimimerkin käyttöä. Esimiesten tehtävänä on valvoa sosiaalisen median käyttöä ja perehdyttää myös uudet työntekijät ohjeisiin. Jokainen työntekijä voi puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin. Sosiaalisen median käyttäminen sairaanhoito piirin ohjeiden vastaisesti voi johtaa myös vakaviin työnjohdolllisiin toimenpiteisiin.
  
  

Pelisäännöt ovat sellaiset, kuten ne pitää olla. Täytyy siis otaa huomioon somessa, että kaikki tietoa mitä on jakanut, voi mennä eteenpäin jaettuna. Täytyy ajatella myös, mitä kirjoittaa, kirjoittaako yksityisenä, jonkun alaisena vai edustaako jotakuta esim. yritystä. Salassapitovelvollisuus tulee aina huomioida, ei voi kaikkea ilmaista julkisesti. Sairaanhoitopiirissä tulee hyvinkin ajatella ennenkaikkea, missä tiloissa ja milloin käyttää laitteita sometteluun. Tälläisessä paikassa täytyy erityisesti huomioon ottaa potilaiden turvallisuus. Kuten myös tietoturva ja tekijänoikeudet ovat hyvin huomioitu. Ohjeistuksessa on mainittu myös hyvin tarkasti väärinkäytökseen puuttumisesta. Jokaisella on siis vastuu siitä, mitä jakaa somessa sekä puuttua havaittuihin epäkohtiin. Esimiehellä on ensisijainen vastuu perehdyttää työntekijänsä sosiaalisen median käytön pelisääntöjen maailmaan.

”Sosiaalisen median toimintalogikan ja kaupallisten palveluiden hyödyntämisessä noudatetaan sairaanhoitopiirin viestintäohjelmaa ja graafista ohjeistusta.”

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä verkkoviestinnän ohjausryhmä vastaa verkkoviestinnän kokonaisuudesta ja julkaisujärjestelmien kehittämisen linjauksista että uusien palvelujen käyttöönotosta. Verkkoviestinnän prosessista vastaa viestintäpäällikkö. Päätoimittaja ja päivittäjä nimetään jokaiselle verkkopalvelulle.

Blogissani käytetyt lähteet:

Taru Pulkkinen 2015, sosiaalinen media ja lainsäädäntö
http://www.kuulu.fi/sosiaalinen-media-ja-lainsaadanto/
Markkinointia.fi 2015. Sosiaalisen median käyttö työpaikalla. Miten sosiaaliseen mediaan ja sen käyttöön työpaikalla pitäisi suhtautua? Pitäisikö Facebook ja muut vastaavat palvelut kieltää työaikana?
http://www.markkinointia.fi/pr-20/sosiaalinen-media-ja-tyo.html
Elämän tähden 2014. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sosiaalisen median ohje
http://www.pshp.fi/download.aspx?ID=40255&GUID=%7BEFC293FA-4E1C-4407-9FE3-385C2B36193F%7D

Digitaalinen identiteetti

Mitä tietoja löydän itsestäni hakukoneen avulla verkosta?

Kun syötän oman nimeni hakukoneelle, saan tulokseksi useita haku tuloksia ympäri Suomea. Muutama muukin henkilö omistaa juuri täsmälleen saman nimen. Ensimmäisten hakutuloksien joukosta huomaan, kuinka suuri merkitys Facebookilla on. Olen selvästi jokseenkin aktiivinen käyttäjä Facebookissa, joten jokainen löytää minut tämän vuoksi varmasti hakukoneella. Toiseksi huomasin löytäväni itseni Lähi- ja Luomuruokahakemiston sivustoilta. Tälle sivustolle olen joskus eksynyt ja luonut profiilin, jonka olin melkein unohtanut. Siellä se nimeni kuitenkin komeasti näkyy facebook tileineen. Kuitenkaan tietoja minusta ei löydy kyseiseltä sivustolta, koska en ole kokenut tarpeelliseksi päivittää tietoja itsestäni ja en edes vielään tällä hetkellä omista omaa yritystä, jotta tietojen kirjaamisesta olisi hyötyä.

Hakukoneen avulla lähinnä vain yksi kuva lemmikeistä. Yllätyin täysin, koska olen olettanut, että useampi kuva voisi jopa löytyä ihan Facebookin vuoksi. En koe tätä huonoksi asiaksi, koska voin olla iloinen, ettei liian julkiseksi ole päätynyt mitään asiattomia kuvia. Vaikka en koe, että sellaisia on olemassa ainakaan itseni julkaisemana edes Facebookissa.

Hakutuloksien avulla löysin myös blogisivustoni, jonka olen nykyisen sosiaalinen media työyhteisöjen työvälineenä -opintojakson tiimoilta aloittanut tämän vuoden puolella. Mutta kappas, vain yhden aikaisemman blokirjoitukseni olin aivan unohtanut, joka julkaistiin vastuullinen liiketoiminta – kurssin tiimoilta Oamk:in omilla sivuilla. Blogini käsitteli, kuinka yhteiskuntavastuu on jo yrityksen arkipäivää. Se oli elämäni ensimmäinen blogikirjoitukseni, joka olisi melkein jäänyt unholaan, ellen olisi sanut tehtäväkseni nykyisen kurssin tiimoilta etsiä itsestäni tietoa hakukoneen avulla. Viimeiseksi löysin vain nimeni erään koulun valittujen nimien listalta sekä Oamk:in tuutori ja tutkinto-ohjelmatiimien opiskelijaedustajat listalta.

Voin hakutuloksien perusteella kertoa, etten löytänyt mitään epäilyttävää tai väärää tietoa itsestäni. Kaikki oli vielä tällä hetkellä paikansa pitäviä. Olen erittäin tyytyväinen.

Pitäisikö esim. politiikosta tai yritysjohtajasta olla tietoja sosiaalisessa mediassa ?

Yleisesti pidetään itsestään selvyytenä, että kaikista tunnetuista ihmisistä löytyy tietoa somesta. Mutta tarviiko sitä tietoa kuitenkaan heistä löytyä? Kuitenkin politiikkojen kohdalla tietojen löytäminen on varsinkin silloin hyväkin asia, jos halutaan löytää tietoja vaalien alla, jotta voidaan olla varma kenelle äänensä haluaa antaa. Kuitenkin yksityisyyteen liittyviä asioita ei mielestäni tarvitse löytyä, kunnioitan sen verran kaikkien omaa yksityisyyttä. Jos tiedot ovat vastaavasti yritykseen liittyviä, yleensä ne ovat kaikkien saatavilla ja koen myös itsekin, että ne ovat oikeasti julkisia. Yrityksen tiedot auttavat minua esim. työnhaun merkeissä.

Milloin tietoja kannattaa pyytää poistettavaksi verkosta/hakukoneelta?

Tietoja voi pyytää poistettavaksi esim. googlen hakukoneelta, jos kokee ne arkaluontoiseksi. Varsinkin on syytä pyytää poistettavaksi kaikki erittäin henkilökohtaiset tiedot, kuten pankkitilin numeron tai käsinkirjoitettu allekirjoitus, jotta ne eivät joutuisi vääriin käsiin. Google voi poistaa pyydettäessä kaikki arkaluontoiset henkilötiedot ja varsinkin silloin Google poistaa sellaisia tietoja, jos ne koetaan tarpeelliseksi käyttäjien suojaamiseksi että riskien vähentämiseksi. Google ei kuitenkaan poista yleensä sellaisia tietoja, jotka ovat: henkilön syntymäaika, osoite tai puhelinnumero. Google myös ymmärtää, että jotkut kuvat tai videot voivat olla loukkaavia, varsinkin jos käyttäjä ei ole halunnut näitä hakutuloksiin. Google poistaa tai piilottaa parhaansa mukaan loukkaavat kuvat ja videot. Google ei voi kuitenkaan auttaa verkkosivun hävittämisessä, vaikka se poistaisi sivuston tai kuvan hakutuloksista. Verkkovastaava auttaa tarvittaessa poistamaan kokonaan verkkosivun.

Sähköisen identiteetin muodostuminen

Digitaalinen identiteetti muodostuu jo nykypäivisin varhain. Vanhemmat julkaisevat sosiaalisessa mediassa lapsiensa kuvia, miettimättä juuri kuinka se vaikuttaa lapsen aikuisuuden sähköiseen identiteettiin. Vanhemmat ovat etusijaisesti vastuussa lapsensa sähköisestä identiteetistä, millaisen he saavat haltuunsa täysi-ikäisenä. Tietojen ja kuvien julkaisemisella on kauaskantoiset seuraamukset. Kuvia voidaan käyttää paljon väärin ja useasti mietityttää kuinka vääriin käsiin esim. lapsien kuvat voisivat päätyä ja kannattaa hyvin tarkkaa miettiä, millaisia tietoja yleensä antaa sosiaalisessa mediassa.

Nuoret myös ovat melko huolettomia, millaista tekstiä ja kuvia julkaisevat somessa. He eivät välttämättä osaa ajatella, millaisen kuvan luovat itsestään ja millaisia seuraamuksia niistä voi olla tulevaisuudessa. Jo nuorena kannattaisi harkita pitkään, kannattaako esim. jotain tiettyä kuvaa julkaista. Esim. nykyisin varsin useat yritykset etsivät verkossa hakukoneen avulla tietoa tulevasta työntekijästään ja näin he muodostavat henkilöstä oman arvion (mm. onko luotettava ja millaisen julkikuvan antaa). Yritykset harkitsevat tarkasti saamien tietojen avulla, sopiiko kyseinen henkilö yrityksen kuvaan. Jo yhdestä kuvastakin voi olla harmia työpaikan saamisessa. Siis nuoret, miettikää hartaasti, mitä kannattaa julkaista somessa. Miettikää, miten se vaikuttaa tulevaisuuteen ja sitä myötä työllistymiseen.

Vaikka sosiaalinen media on mahdollistanut paljon, on sillä myös huonot puolet. Some on helppo kanava purkaa niin omaa huonoa oloa, epävarmuutta ja miksei, kohottaa egoa. Se antaa mahdollisuuden myös nettikiusaamiselle, joka on ollut jo jonkin aikaa puheenaiheena. Varsinkin lapset ovat altiimpia nettikuisaamiselle ja se on myös tavallista kiusaamiseen verrattuna ahdistavampaa. Lapset, jotka ”harrastavat” nettikuisaamista, he usein ”harrastavat” kiusaamista myös verkon ulkopuolella. Nettikuisaamiseen liittyy monenlaiset pilkkaavat viestit, juorut että kiusatun henkilökohtaisten tietojen levittely. Tällöin myös manipuloidaan tietoja sekä kuvia ja levitetään niitä. Ongelmana nettikiusaamiseen liittyy myös toisen nimellä esiintyminen ja jopa salasanojen huijaaminen. Nettikiusaamisesta voi lapselle jäädä pysyvät ”arvet” sekä sähköinen identiteetti voi pysyvästi vääristyä juuri kiusaamisen vuoksi. Nettikiusaaminen on siis aiheellista saada kuriin, eikä sitä kannata ”villaisella painaa”, koska myös tästäkin voi johtaa kauaskantoiset seuraamukset.

Blogiaiheeseen liittyvät linkit:

Oma ensimmäinen blogikirjoitukseni liittyen yrityksen yhteiskuntavastuuseen.

Oamk 2014, vastuun askeleet, vastuullinen liiketoiminta -kurssin blogisivusto. Yhteiskuntavastuu on jo yritystoiminnan arkipäivää:

http://blogit.oamk.fi/vastuun-askeleet/yhteiskuntavastuu-on-jo-yritystoiminnan-arkipaeivaeae

Google, tietojen poistaminen Googlesta:

https://support.google.com/websearch/troubleshooter/3111061?hl=fi

Google, tietojen poistaminen Googlesta, poistokäytännöt:

https://support.google.com/websearch/answer/2744324

Tällä blogilla on edelleen sanomaa nykypäivänä, jota olen kommentoinut. Lähinnä mietitytti, millaisen sähköisen identitetin vanhemmat antavat jo varhain lapselleen. Millaisen sähköisen identiteetin lapset saavat täysi-ikäisenä käsiinsä. Aihetta oli aikaisemmin käsitelty vuonna 2009-2010.

Eliaksen blogi, digitaalinen identiteetti ja sen hallinta:

http://educoss.blogspot.fi/2009/12/digitaalinen-identiteetti-ja-sen.html

Digitoday 2013, verkkokiusaaminen on tavallista ahdistavampaa – netti on silti lapsen kaveri:

http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2013/03/29/verkkokiusaaminen-on-tavallista-ahdistavampaa--netti-on-silti-lapsen-kaveri/20134667/66

Nuorten netti, nettikiusaaminen:

http://www.mll.fi/nuortennetti/mina_ja_media/nettikiusaaminen/

Sosiaalisen median tietoturva

Facebookissa verkkopedagogiikka, koulutusteknologia ja sosiaalinen media -ryhmässä puhututtaa nykypäivän identtiteettivarkaudet ja yleisesti tietosuoja. Puheenaihe juontaa Yle Uutisten, Silminnäkijän tuoreeseen aiheeseen: ei mitään salattavaa (julkaistu 9.1.2015). Meillä ei olekaan niin hyvää yksityisyyden suojaa, kuten olemme yleisesti luulleet. Hyvin helppoa on kaivaa esiin toisen ihmisen henkilötunnus, sähköpostin ja Facebookin salasanat, terveystiedot ym. On erittäin huolestuttavaa, kuinka nopeasti henkilökohtaiset tiedot voivat päätyä vääriin käsiin ja näiden avulla voimme jopa päätyä identiteetti varkauden kohteeksi. Huolestuttavinta on kuinka herkästi voi tapahtua erittäin vakavia seurauksia yksityisille henkilöille että jopa yrityksille.

Palvelujen salasanojen hakkeroimisen ja tämän yhteydessä tietojemme vuodon voimme ehkäistä pelkästään jo salasanojen säännöllisellä vaihtamisella. Kuitenkin on tärkeää muistaa, että jokaisessa palvelussa ei kannata käyttää sitä samaa salasanaa. Kun salasana saadaan hakkeroitua ja se sopii useampaan palveluun, seuraukset ovat laajemmat. Turvallisempaa on muodostaa aina omansa salasana jokaiseen palveluun. Turvallisuuden kannalta aina on myös hyvä ajatella, mitä kertoo ja kuinka julkisesti esim. Facebookissa asioista. Samalla kannattaa aina sosiaalisen median verkko työkalua käyttöön ottaessa jo tutustua ennalta sen olennaisiin asetuksiin, tietosuojaan.

Olemme erittäin hauraita, tietosuojan murrettaessa voimme menettää paljon: omaisuuden, oman identiteetin ja saada huonon maineen. On monia, jotka ovat menettäneet oman identiteettinsä, siitä syntyy paljon rumaa jälkeä ja tahraa maineen pitkäksi aikaan. Kun menettää identiteettinsä, sitä on vaikea saada enään takaisin. Joudumme siis jatkuvaan ”oravanpyörään”. Identiteetin varkauden uhri ei edes pysty vaihtamaan henkilötunnustaan.

Yksityiselle henkilölle tietojen menettäminen voi tuoda mm. jopa turvattomuutta lisää, esim. turvapaikan hakijalle on tärkeää, että hänen tietonsa pysyy salaisena. Huolestuttavaa on, jos esim. turvapaikan hakija on paennut väkivaltaisesta parisuhteestaan ja toinen osapuoli, väkivaltainen puoliso löytää hänet huijaamalla tiedot viranomaisilta. Mietityttää, kuinka helppoa on saada jopa sellaisia tietoja, joita pitäisi olla mahdotonta saada.

Markus Alkio, Fiarone Oy:n toimitusjohtaja puhuu omassa blogissaan tietoturvasta, kuinka tärkeää on jopa varautua etukäteen verkkohyökkäyksiin ja yleisesti tietojen vuotamisesta vääriin käsiin. Tulevana yrittäjänä on alkanut enemmän miettityttää kyseinen asia ja se, että kuinka voimme ennakoida, jotta tärkeät tietomme yrityksestä, asiakkaistamme ym. pysyy visusti omassa tietokannassa, eivätkä pääse edes vuotamaan muiden käsiin. Tietojen menettäminen vääriin käsiin, voi aiheuttaa yritykselle suuret tulon että imagon menetykset, voi olla jopa kauaskantoiset seuraamukset. Minun on siis syytä jo ennen yrityksen perustamista miettiä ja perehtyä tietoturva-asiaan tarkemmin. Varsinkin pienyrittäjälle voi tulla erittäin kalliiksi, jos tietoturva-asiat eivät ole kunnossa.

Pohditaanpa, mitä ovat avoimuuden ja läpinäkyvyyden edut yristystä ajatellen

Nykyisin yrityksen toiminta on läpinäkyvämpää myös ulospäin sosiaalisen median ansiosta. Sosiaalinen media on siis nykyisin yrityksen käyttökelpoinen vaihtoehto liiketoiminnan perustaksi, johon liittyy läpinäkyvyyden ja avoimuuden strategia. Sellaiset yritykset ovat vahvimmillaan ja saavat parhaimmat hyödyt sosiaalisesta mediasta, jotka osaavat käyttää sitä hyväksi yrityksen sisäisissä prosesseissaan, mutta myös toimiessaan yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa. Sosiaalinen media on kilpailun valttikortti yrityksille, joten ne ovat heikoimmilla, joilla tarjonta ei esim. erotu edukseen kilpailijoista. Vastaavasti työyhteisön nykypäivää on se, että työyntekijät tekevät työnsä läpinäkyväksi työyhteisölleen sosiaalisessa mediassa. Kuten ihmiset ovat tehneet jo vapaa-ajalleen.

Milloin sitten henkilökohtaisten tietojen jakamisesta olisi hyötyä työyhteisön kannalta?

Sosiaalinen media on edistänyt monelaisen tiedon saannin, joka hyödyttää monia tahoja. Kuten aikaisemmin oli joko mahdotonta saada kilpailijoista tietoa nopeasti tai edes halvalla, mutta nyt se nykypäivänä on jo mahdollista. Tietoa on pullollaan sosiaalisessa mediassa julkisesti. Samalla asiakkaat löytävät helpoimmin toisensa. Yrittäjät käyttävät nykyisin sosiaalista mediaa myös asiakkaiden/kuluttajien palvelemiseen. Sosiaalinen media tarjoaa tänä päivinä paljon hyötyä yrityksille, mutta myös yksityisille henkilöille. Se on kanava, joka tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Täytyy kuitenkin muistaa samalla myös mahdolliset riskit.

Itseäni huolettaa erittäin paljon, kuinka helposti tietomme voi päätyä vääriin käsiin. Siitä voi seurata erittäin tuhoisat seuraukset. Tästä tietoturvaa asiaan liittyen löytyy oma kommentti Facebook sivuilta Verkkopedagogiikka, koulutusteknologia ja sosiaalinen media -ryhmän Leena Paason aloittamassa keskustelussa: https://www.facebook.com/groups/198318710348955/

Muita likkejä liittyen blogini aiheeseen:

Yle Uutiset, Silminnäkijä. Ei mitään salattavaa:

http://yle.fi/uutiset/ei_mitaan_salattavaa/7727020

Fiarone Oy, konsultointi/yrityspavelut. Markus Alkio, tietoturvaa tuutin täydeltä:

http://www.fiarone.com/#!Tietoturvaa-tuutin-t%C3%A4ydelt%C3%A4/c1zvj/5582a8170cf27a6b74546c93

Fiarone Oy, Facebokissa:

https://www.facebook.com/Fiarone

Sosiaalisen median välineet

Sosiaalinen media on nykypäivän arkea, joka on monelle ihmiselle arkinen osa työtä, mutta myös vapaa-aikaa että kansalaistoimintaa. Sosiaalinen media antaa mahdollisuuden yrittäjien markkinoida entistä paremmin ja laaja-alaisesti tuotteita sekä palveluja. Yrittäjät voivat antaa sosiaalisen median kautta paljon hyvää kuvaa itsestään ja näin edistää myyntiä.

Bloggerin käyttöön tutustuin viime aikana aloitettuani sosiaalinen media työyhteisöjen työvälineenä -opintojakson. Itse en ole mikään ”velho” sosiaallisen median käytössä ja aina uuden sovelluksen käyttöön otossakin menee pieni hetki. Kuitenkin Blogger vaikuttaa ihan kohtuullisen helpolta käyttää, sitten kun se oivaltaa. Tällä hetkellä bloggaan opintojakson tiimoilta, mutta myöhemmässä elämän tilanteessa voisin jopa harkita bloggaamista maatilayrittäjänä, jolloin kertoisin kuulumisia maatila-arjesta. Blogger voisi olla oiva kanava ulkopuolisten tutustumisessa esim. maatilallisen arkeen tai tiedon jakamiseen.

Facebook on lähinnä käytetyin yhteisöpalvelu, joka perustuu verkostoitumiseen ja yhteisöllisyyteen. Facebookissa käyttäjät voivat perustaa niin ryhmiä ja tuottaa esim. verkkokamppanjoita ja -tapahtumia. Tämä kanava on erityisesti hyvä yrittäjille. Tämän käytön aloitin kymmenisen vuotta sitten kaverin suostuttelemalla. Siitä lähtien olen pitänyt yhteyttä kavereihin, mutta myöhemmin on myös muihin tuttaviin yhteyden pito pysynyt yllä. Facebook on oiva paikka vaihtaa kuulumisia chattailemällä, kertoa kuulumisia tilapäivityksen avulla ja jakaa valokuvia. Tällä hetkellä se on ollut myös oikein kätevä työkalu pitää yhteyttä opiskelijakavereihin. Nykypäivinä olen entistä enemmän seurannut niin yrityksien että monien yhteisöjen kuulumisia. Niiden kautta olen saanut paljon tietoa sekä uusia kontakteja. Käyttäisin Facebookia edelleen myös tulevana yrittäjänä, koska se on itselleni helpoin ja tutuin media kanava, mutta myös tehokas kanava verkostoitumiseen, jakaa tietoa ja markkinoida tuotteitaan.

Kauan aikaa sitten hieman jälkeen Facebookin käyttöön ottoa kirjauduin jostain syystä Twitterin maailmaan, mutta se jäi kuitenkin heti käyttämättä, unholaan. Tähän oli mm. syynä silloin kavereiden vähyys Twitterissä, kun kaikki pyöri yleisesti Facebookissa. Samalla ei tullut tutustuttua koko Twitteriin ollenkaan, se jäi minulle täysin oudoksi. Joten Twitterin ensimmäiset käyttäjätunnukset ovat myös kadonneet heti käyttöön oton jälkeen. Nyt vasta olen alkanut tutustua oikeasti Twitterin käyttöön opintojakson tehtävän ansiosta. Twitterissä lähtökohtainen idea on twiitata (viestitellä) lyhyitä ja ytimekkäitä, korkeintaan 140 merkkiä sisältävää twiittiä. Näihin voidaan lisäksi littää kuva/kuvia. Twitteri on yhteisö- ja mikroblogipalvelu, joten sen kautta jokainen voi seurata ihmisten kuulumisia jopa ympäri maailmaa. Käyttäjät voivat Twitterissä valita, mitä twiittejä haluavat seurata. Voimme Twitterin kautta lähettää että vastaanottaa päivityksiä Twitterin-verkkosivuston kautta, tekstiviesteinä että monien muiden sovellusten kautta. Twitteriä voisi lähtökohtaisesti ajatella esim. yrityksien ja näiden tuotteiden mainostamiseen, mutta itse en ole vielään oikein mieltynyt Twitteriin.

Olen kommentoinut kahta blogia, koska he ovat pohtineet minulle tuttua Facebookia sekä minullekkin tuntemattomaksi jäänyttä Twitteriä:

Tulikipuna https://tulikipuna.wordpress.com/2015/06/11/internetin-pulssilla/comment-page-1/#comment-3

Milla http://millansome.blogspot.fi/2015/06/oppimistehtava-1-tuttua-ja-vahan.html?showComment=1434878940490#c4362568314487858481

SOME, se ihmeellinen maailma....

Sosiaalinen media on yleistynyt nykypäivänä, jota seuraa suurin osa kansalaisista. Se on työväline, jolla voidaan jakaa ajatuksia ja joissa yhdistyy käyttäjien välinen kommunikaatio. Sosiaalinen media on paitsi ihmisten välistä kanssa käymistä, sillä saadaan näkyvyyttä niin yrittäjänä kuin tavallisena tallaajana. Some on antanut mahdollisuuden uudenlaiseen verkostoitumiseen, joka tuottaa sekä sosiaalisuutta että yhteisöllisyyttä. Sosiaalisen median käyttäjät ovat niin vastaan ottajia että kommentoijia ja jakavat sisältöä jne.

Kirjoitan vasta nyt ensimmäistä blogiani, liittyen sosiaalinen media työyhteisöjen työvälineenä -opintojakson tiimoilta. Opintojakso antoi minulle haasteen, miettiä kuinka tuttu sosiaalinen media oikeasti minulle on. Vaikka sosiaalinen median käytettävyys on helppoa, maksutonta ja se on nopeaa omaksua. On se itselle jäänyt kuitenkin vielä hieman vieraaksi.

Ainoana somen kanavista facebook on itselle tullut tutuksi vuosien aikana, johon liityin joskus 10 vuotta sitten. Facebookin käyttö on kasvanut minun kohdallani entisestään, varsinkin aloittaessani opiskelut Oulun ammattikorkeakoulussa. Siitä on ollut minulle isosti hyötyä yhteyden pidossa. Saan kiinni niin kaverit, sukulaiset, työ- ja opiskelu kaverit. Nykyisin luen jopa enemmän muiden jaettuja ja tykkäämiä kirjoituksia, mutta myös seuraan ahkerasti kiinnostavimpien ryhmien julkaisuja. Tällä hetkellä eräiden opiskelu tovereiden kanssa olemme perustaneet oman ryhmän facebookiin toisen kurssin tiimoilta ja olemme parhaillaan sen kautta keskustelleet ja jakaneet kurssiin liittyvää tietoa ym. Muista sosiaalisen median kanavista minulla ei ole vielään kokemusta.

Olen kommentoinut opintojakson tehtäviin liittyen Amandan blogia osoitteessa: http://somekurss.blogspot.fi/2015/06/esittely-olen-luonut-taman-blogin.html?showComment=1433422850769#c6396162008157467159